maanantai 3. huhtikuuta 2017

Yksilöhaastattelu: Kirsi Melvola-Georgakarakos

Kirjastokierros-haastattelu

Ehdokas: Kirsi Melvola-Georgakarakos
Puolue: Vihreä liitto
Numero: 166


Mikä on pääagendasi tai teemasi kuntavaaleissa?

Pääteemani ovat kasvava ja kehittyvä Turku sekä hyvinvoiva Turku, ja näissä alla on vihreä aate. Olen urbaani vihreä äiti, mikä ehkä kiteyttää pääteemani parhaiten.

Ketkä ovat potentiaalisia äänestäjiäsi?

Näen potentiaalisina äänestäjinäni kaikki sellaiset henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita hyvinvoinnista. Erityisesti kulttuurihyvinvoinnista, joka on itselleni todella tärkeä asia. Kaikki jotka ovat kiinnostuneita siitä, että Turussa tehdään asioita niin, että tämä kaupunki kasvaa ja voi hyvin – myös talouspoliittiselta puolelta. Ja sellaiset, jotka ovat kiinnostuneita monikulttuurisuudesta. Kaupunkilaiset vanhemmat. Voisin kuvitella heidän olevan aika helppoa havainnoida näkökulmani näissä vaaleissa.

Miten näet kirjaston nykytilanteen?

Katson tätä monesta vinkkelistä, myös paluumuuttajan näkökulmasta. Olen asunut paljon sellaisissa maissa, joissa tällaisia kirjastoja ei ole ollenkaan tai ne ovat saatavilla vain tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille. Tästä näkövinkkelistä näen kirjastoilla menevän Suomessa aika hyvin. Näen myös ehkä kuitenkin uhkakuvia, koska nyt puhutaan kovasti siitä, että mistä pitäisi antaa jotain pois. Näen vaaran sille, että tällaisista palveluista kuten kirjasto oltaisiin lähdössä leikkaamaan, mikä olisi mielestäni todella suuri vääryys.

Näen kirjaston olevan yksi sellainen paikka Suomessa, mikä mahdollistaa sivistyksen ja tiedon ja joka toimii niin sanotusti ”kansan olohuoneena”. Kirjastot antavat eri tyyppisille sosioekonomisille ryhmille mahdollisuuksia kohdata toisiaan. Sen lisäksi ne tuovat paljon sellaisia palveluita ihmisten ulottuville, mihin välttämättä muuten ei olisi varaa. Ajatellaan vaikka eri tavalla toimeen tulevia perheitä, työttömiä, lapsiperheitä, työttömyysuhan alla olevia, eläkeläisiä tai opiskelijoita. On äärettömän tärkeää, että heillä kaikilla on pääsy valtavaan määrään kirjoja ja musiikkia ja erinäköistä tietoa ja taitoa kirjastojen kautta.

Kirjastot ovat erittäin kustannustehokas kulttuurisen hyvinvoinnin mahdollistava asia. Kuinka monella pienituloisella perheellä on varaa ostaa lapselleen vaikkapa sellaista kirjavalikoimaa, joka on Turun pääkirjastossa? Yksi pokkari maksaa helposti kymmenenkin euroa. En tiedä kovinkaan montaa, jotka pystyisivät ostamaan monia kirjoja joka kuukausi. Kirjastot mahdollistavat sen, että olipa rahatilanne ja sosioekonominen asema mikä hyvänsä, voi maksutta tulla kirjastoon ja päästä saman asian äärelle. Se on äärettömän tärkeää ja jollain tavalla uniikkia. Ei ole sanottua, että kaikkialla asiat olisivat näin. Meillä Suomessa missä tahansa taloudellisessa tilanteessa olevat perheet voivat tuoda lapsiaan ja nuoriaan kirjallisuuden ääreen.

On paljon tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että mitä enemmän lapset lukevat, sitä paremmin he luultavasti ja todennäköisesti elämässään menestyvät. Nykypäivänä tarvitaan monenlaista lukutaitoa.
Ei enää riitä, että osaa lukea vain tietyntyyppisiä tekstejä. Informaatiotulva on valtava ja mitä paremmat luku- ja kirjoitustaidot ovat, sitä paremmat ovat mahdollisuudet oman elämän mahdollistamiseen ja omien tulevaisuuden haaveiden jahtaamiseen. Tällaiset asiat, kuten kirjallisuus, ovat monelle todella iso henkireikä. Varsinkin silloin, jos elämä painaa päälle.

Millaiset mahdollisuudet itselläsi ja puolueellasi on ajaa kirjastojen asiaa?

Näkisin, että vihreät puolueena on erittäin kirjasto- ja kulttuurimyönteinen. Itse olen kasvanut kirjastoissa, kirjallisuuden ja kirjoittamisen parissa ja teen tälläkin hetkellä yhdistyksen kautta sanataiteen puolesta hyväntekeväisyystyötä. Pyrin edistämään sanataiteen, kirjallisuuden ja lukutaidon asiaa ja minulle asia näyttäytyy siten, että kirjastot yksinkertaisesti pitää olla. Sille ei oikeastaan ole vaihtoehtoa.

Kirjastojen asian edistämisen näen elämänmottoni kautta: ”If there’s a will, there’s a way”. Jos haluaa jotain tarpeeksi, sen saavuttamiseksi myös löytää keinot. Olen jokseenkin byrokratiavastainen ja tiedän myös omalta uraltani, että tiettyjä prosesseja katsomalla voidaan säästää. Säästöjä voidaan tarvittaessa löytää siis nimenomaan prosessien puolelta eikä niinkään siitä, että karsitaan toiminnallisuudesta. Jos hyvin käy ja jos olemme todella onnekkaita näissä vaaleissa, on meillä toivottavasti enemmän paikkoja, joilla voimme sitten myös saada ääntämme enemmän kuuluville. Olen itse ensimmäistä kertaa ehdolla ja riippuu tietysti hyvin paljon siitä, kuinka paljon saan ääniä, että miten voin sitten omalla toiminnallani vaikuttaa.

Millainen merkitys kirjastolla on omassa elämässäsi?

Itselleni kirjastot ovat ehkä hieman proosallisesti sanoen ”tiedon ja taidon lähteitä”. Olen aina viihtynyt kirjastoissa ja kirjallisuuden parissa. Minulla on kotonakin valtava määrä kirjoja, satoja ellei tuhansia, ja rakastan lukemista. Itselleni kirjastot ovat siis hyvin tärkeitä. Kun olen asunut paljon ulkomailla ja siellä niitä ei aina ole ollut, niin on vähän ollut sellainen olo, että jotain on puuttunut.

Nyt kun minulla on pieni lapsi, on hänen kauttaan kirjastoista tullut vieläkin merkityksellisempiä paikkoja. Sanoessani lapselleni, että menemme kirjastoon, on ihanaa nähdä, miten innoissaan hän on ja miten hän aina haluaa tulla kirjastoon. Se on yksi arkiarvo, jota perheessämme edistetään. Meillä on monikulttuurinen ja monikielinen perhe ja meillä lukeminen ja kirjat ovat todella tärkeä osa arkeamme, jotta tuemme lapsemme kehityksessä kaikkien kielten tasapuolista kehittymistä. Kirjallisuus on minulle niin integroitu osa elämääni, etten osaa edes oikein ajatella elämääni ilman kirjastoja, kirjallisuutta tai kirjoja.

Mikä on lempikirjasi tai kuka on lempikirjailijasi?

Voi että, niitä on niin monta! Sanon nyt kuitenkin tällaisen todellisen klassikon ja tähän on hyvät perustelut. Eli yksi lempikirjailijoistani on Agatha Christie. Hän on naiskirjailija, mikä hänen omana aikanaan oli harvinaista. Hän teki valtavan pitkän ja menestyksekkään uran ja kirjoitti valtavan määrän valtavan hienoja teoksia. Hän toimii omissa kirjallisissa haaveissani esikuvana. Hänen henkilöhahmonsa ja kaikki se, miten hän esimerkiksi kuljettaa juonta, toimivat edelleen, vaikka tarinat sijoittuvatkin menneeseen. Hän on siis erittäin lahjakkaasti osannut rakentaa tarinoita ja pitää jännitystä yllä. Hänen tuotannostaan erityisesti Idän pikajunan arvoitus on yksi suosikeistani ja siinä tähtenä tietysti Hercule Poirot, joka on charmantti omana itsenään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti