Osallisuuden tilat kaupungissa nyt ja tulevaisuudessa
2.5.2018
Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma, PKITIS17
Turun ammattikorkeakoulu
Muistiinpanoja :
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala (aktivointityön Törmäytä ideasi! -iltapäivä) : Osallisuuden tilat kaupungissa nyt ja tulevaisuudessa.
Vierailukeskus Joki, workshop-tila
Torstai 19.4.2018.
Kun
kaupunkilainen pystyy itse vaikuttamaan yhteisiin asioihin, tuntee
olevansa arvostettu ja kokee teke-misensä merkityksellisiksi muiden
silmissä, myös hänen terveytensä ja hyvinvointinsa edellytykset
paranevat. Kaupungin tiloissa, toiminnoissa ja toivottavasti myös
hallinnonalat ylittävässä yhteistyössä voi-daan monin tavoin edistää
myös heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta – kulkea rinnalla, olla
kanssalainen, kokea kanssalaisuutta.
Mielenkiintoinen näkemys tulevaan oli myös, että kansallisvaltioiden rooli, merkitys tulisi vähenemään ja kaupunkien sekä kaupunkialueiden itsenäinen toiminta lisääntyy ja sen merkitys kasvaa. Tästä löytyy ajankohtainen esimerkki Suomestakin, Helsingin ja pääkaupunkiseudun kriittinen suhtautuminen valta-kunnalliseen sote-järjestelmään.
Omaa merkityksellisyyttä peilaamme muiden ihmisten kautta, kaikkien mahdollisuus osallistua – mutta tilaa ja aikaa myös luovaan joutilaisuuteen - luo uskoa omiin mahdollisuuksiin, suuntautumista tulevaan, ymmärrystä siitä, että kaikkia tarvitaan – on vain eri rooleja.
Entä kirjasto-kontekstissa?
Osallisuus kirjastossa – kirjasto osallistajana.
Omia ajatuksia :
Nykyisin kirjastot tarjoavat avoimen, mahdollisimman neutraalin, saavutettavan ja syrjinnästä vapaan tilan, uusimpia kirjastorakennuksia ja –tiloja voidaan myös helposti muunnella eri tyyppisiin ja kokoisiin toimintoihin. Kirjasto voi tarjota pelkän tilan tai olla myös mukana järjestämässä esimerkiksi jotain tapah-tumaa. Yleiset kirjastot ja miksei yhtä hyvin myös tieteelliset kirjastot voisivat olla enemmän osallisuuden tiloja mahdollistavia, eri hallinnonaloja yhdistäviä. Ja tila on toki konkreettinen asia, mutta yhtä hyvin myös annetaan ajattelulle tilaa. Eikä niitä konkreettisia seiniäkään aina tarvita, voidaan mennä myös ulos, puistoon, luoda sinne yhteinen tila.
Kirjasto kai alunperinkin on osallistaja, kirjastoon on konkreettisesti menty lainaamaan kirjaa. On liikuttu kylässä tai kaupungissa matkalla kirjastoon, nähty muita ihmisiä, ehkäpä keskusteltukin. Kirjaston hyl-lyissä on nähty uusia kirjoja uusista asioista, ehkä huomattu jokin vanha kirja, johon ei ennen ole kiinnit-tänyt huomiota. Tavattiin ehkä muita ihmisiä, vähintäänkin kirjastonhoitaja, saatettiin vaihtaa sananen. Liikuttiin kirjastosta pois mukanaan kirja, voi huomata, että on osallisena kirjaston toiminnassa – kirjasto mahdollistaa lainaamisen, osallisuuden – lainaaja mahdollistaa kirjaston olemassaolon, osallisuuden.
Teksti & kuvat (c) Tomi Salminen 2018
Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma, PKITIS17
Turun ammattikorkeakoulu
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala (aktivointityön Törmäytä ideasi! -iltapäivä) : Osallisuuden tilat kaupungissa nyt ja tulevaisuudessa.
Vierailukeskus Joki, workshop-tila
Torstai 19.4.2018.
Vierailukeskus Joki, workshop-tila
Terveyden-
ja hyvinvoinninlaitoksen Anna-Maria Isolan alustus päivän teemaan,
liittyen Sokra-hankkeeseen. Lisätietoa Sokra-hankkeesta
Osallisuudesta löytyy lisätietoa THL:n työpaperista Mitä
osallisuus on?
Mielenkiintoinen näkemys tulevaan oli myös, että kansallisvaltioiden rooli, merkitys tulisi vähenemään ja kaupunkien sekä kaupunkialueiden itsenäinen toiminta lisääntyy ja sen merkitys kasvaa. Tästä löytyy ajankohtainen esimerkki Suomestakin, Helsingin ja pääkaupunkiseudun kriittinen suhtautuminen valta-kunnalliseen sote-järjestelmään.
Omaa merkityksellisyyttä peilaamme muiden ihmisten kautta, kaikkien mahdollisuus osallistua – mutta tilaa ja aikaa myös luovaan joutilaisuuteen - luo uskoa omiin mahdollisuuksiin, suuntautumista tulevaan, ymmärrystä siitä, että kaikkia tarvitaan – on vain eri rooleja.
Entä kirjasto-kontekstissa?
Osallisuus kirjastossa – kirjasto osallistajana.
Omia ajatuksia :
Nykyisin kirjastot tarjoavat avoimen, mahdollisimman neutraalin, saavutettavan ja syrjinnästä vapaan tilan, uusimpia kirjastorakennuksia ja –tiloja voidaan myös helposti muunnella eri tyyppisiin ja kokoisiin toimintoihin. Kirjasto voi tarjota pelkän tilan tai olla myös mukana järjestämässä esimerkiksi jotain tapah-tumaa. Yleiset kirjastot ja miksei yhtä hyvin myös tieteelliset kirjastot voisivat olla enemmän osallisuuden tiloja mahdollistavia, eri hallinnonaloja yhdistäviä. Ja tila on toki konkreettinen asia, mutta yhtä hyvin myös annetaan ajattelulle tilaa. Eikä niitä konkreettisia seiniäkään aina tarvita, voidaan mennä myös ulos, puistoon, luoda sinne yhteinen tila.
Kirjasto kai alunperinkin on osallistaja, kirjastoon on konkreettisesti menty lainaamaan kirjaa. On liikuttu kylässä tai kaupungissa matkalla kirjastoon, nähty muita ihmisiä, ehkäpä keskusteltukin. Kirjaston hyl-lyissä on nähty uusia kirjoja uusista asioista, ehkä huomattu jokin vanha kirja, johon ei ennen ole kiinnit-tänyt huomiota. Tavattiin ehkä muita ihmisiä, vähintäänkin kirjastonhoitaja, saatettiin vaihtaa sananen. Liikuttiin kirjastosta pois mukanaan kirja, voi huomata, että on osallisena kirjaston toiminnassa – kirjasto mahdollistaa lainaamisen, osallisuuden – lainaaja mahdollistaa kirjaston olemassaolon, osallisuuden.
Teksti & kuvat (c) Tomi Salminen 2018
Kommentit
Lähetä kommentti