Yksilöhaastattelu: Päivi Salminen

Kirjastokierros-haastattelu

Ehdokas: Päivi Salminen
Puolue: SDP
Numero: 402

Mikä on pääagendasi tai teemasi kuntavaaleissa?

Minua kiinnostaa erityisesti sen kansanosan asioiden ajaminen, joka on kaikkein tiukimmalla. Myös lähiöiden asiat ovat minulle tärkeitä. Eli vähävaraisten, heikossa asemassa olevien ihmisten asema ja lähiöitten palvelut ovat sydämeni asia.

Ketkä ovat potentiaalisia äänestäjiäsi?

Olen aika paljon mukana erilaisissa järjestöissä, joten ihmiset, jotka tuntevat minut sitä kautta, olettaisin. Seurakuntaelämästä ja Varissuolta löytyy varmaankin myös kannattajiani.

Miten näet kirjaston nykytilanteen?

Omana elinaikanani on tapahtunut valtava murros kirjaston tehtävässä. Ollessani lapsi kirjasto tarjosi pelkästään kirjoja ja niitä oli ihmisillä omanaan hyvin vähän. Kodeissa ei ollut paljonkaan kirjoja ja siinä on tapahtunut valtava muutos: nykyään niillä, jotka kirjoja haluavat, yleensä myös on niitä. Lisäksi on tullut sähköiset viestimet, jotka korvaavat osittain kirjoja ja lehtiä.

Kirjastolaitosta yleisesti arvostetaan Suomessa ja se on todella suomalainen, tärkeä palvelu. Tietysti säästettäessä voivat säästöt kohdistua myös kirjastolaitokseen, mutta kaiken kaikkiaan kirjastolaitos ei käsittääkseni ole mitenkään vaarassa. Tämän osoittaa esimerkiksi tämä Turun kaupunginkirjasto ja monien kaupunkien hyvinkin kalliit, hienot kirjastotalot. Mutta lähikirjastot ja ylipäänsä lähipalvelut ovat sellainen asia, jota ei saisi väheksyä. Niitä ihmiset käyttävät. Kerran kuussa voidaan lähteä lähiöistä keskustaan, mutta palvelut pitää olla lähellä. Siellä, missä ihmiset asuvat. Niitä on oltava mahdollisimman sujuvaa ja helppoa käyttää ihan arkielämässä.

Millaiset mahdollisuudet itselläsi ja puolueellasi on ajaa kirjastojen asiaa?

Jos puolueemme on vaalien jälkeen kaupungin suurin puolue, mihin tähtäämme ja mikä on ihan mahdollista, niin tietysti meillä on silloin paras mahdollisuus ajaa myös kirjastojen asiaa.

Millainen merkitys kirjastolla on omassa elämässäsi?

Lapsuudessani kirjastolla oli valtavan suuri merkitys. Olen maalta, pienestä kylästä ja siellä oli kyläkoulun yhteydessä kirjasto. Meille luettiin paljon ääneen ja isäni piti lukemista hyvin tärkeänä. Hän opetti meidän lapset myös käymään kirjastossa. Ensin hänen kanssaan ja myöhemmin yksin. Se oli todella tärkeä asia. Kirjasto oli auki kerran viikossa, kun kunnan keskustasta tuli paikalle kirjastonhoitaja avaamaan sivukirjaston. Sinne sitten mentiin sinä iltana, kun kirjasto oli muutaman tunnin auki. Tultuani opiskelemaan oli pääkirjasto valtavan tärkeä.

Minulle on eri tavoin karttunut kirjoja. Olen ostanut niitä ja olen saanut niitä perintönä, ja minulla on niitä aika paljon kotona. Kirjastojen sakkomaksut ovat myös nousseet ja sakkoihin menee äkkiä yhden kirjan hinta. Se osaltaan ehkäisee impulsiivista keräilyä, että ottaisi kaikenlaista luettavakseen ilman erityistä suunnitelmaa. Tämän hetken elämässäni kirjaston merkitys näkyy siinä, että käyn esimerkiksi täällä pääkirjaston Studiossa melko usein erilaisissa tilaisuuksissa, ja Varissuon kirjastossa käyn selaamassa lehtiä. Puutarhakirjoja ja erityisalojen kirjallisuutta käyn ehkä hakemassa enemmän kuin kaunokirjallisuutta nykyään. Pääkirjastosta olen myös löytänyt erityisiä hakemiani teoksia. Kerran, eräästä englantilaisesta runoilijasta kertovan elokuvan katsottuani, halusin ehdottomasti lukea tämän runoilijan runoja. Niitä löysinkin sitten täältä pääkirjastosta.

Mikä on lempikirjasi tai kuka on lempikirjailijasi?

Arvostan kovasti klassikoita ja suomalaisilla klassikoilla on aivan oma merkityksensä, koska ne ovat osaltaan muodostaneet omaa maailmankuvaa todella paljon. Sanoisin siis, että Väinö Linna ja häneltä Täällä Pohjantähden alla erityisesti.