Yksilöhaastattelu: Annika Sirén
Ehdokas: Annika Sirén
Puolue: SDP
Numero: 408
Mikä on pääagendasi tai teemasi kuntavaaleissa?
Pääteemani on lapsiperheet ja tasa-arvo. Itse pienen lapsen äitinä elän ruuhkavuosia ja yritän yhdistää tähän työelämän. Agenda, jolla lähden liikkeelle, on subjektiivisen päivähoito-oikeuden pysyminen Turussa. Turkuhan on tehnyt viisaan päätöksen, eikä lähtenyt hallituksen politiikkaan mukaan. Että jatkossakin, tulevalla kaudella, pysyisi tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus, on ihan ykkösteemojani. Siihen liittyen myös maksuton päivähoito on toinen. Se, että mentäisiin maksuttomaan päivähoitoon, ajaisi tätä samaa asiaa: lasten ja perheiden tasa-arvoa.
Ketkä ovat potentiaalisia äänestäjiäsi?
Tämä on hyvä kysymys. Lähdin miettimään tätä jo vuosi sitten ensimmäistä kertaa ja päädyin siihen, että haluan olla sellainen ehdokas, johon on helppo samaistua. Uskon, että äänestäjäni ovat 30-40 -vuotiaita perheenäitejä ja nimenomaan työssäkäyviä, ruuhkavuosiaan eläviä perheenäitejä.
Miten näet kirjaston nykytilanteen?
Puhuttiin juuri kirjastokierroksella siitä, kuinka suuri osa Turun budjetista käytetään kirjastopalveluihin ja se oli muistaakseni hieman alle prosentti. Koen, että se on Turussakin liian vähän. Valtakunnallista tilannetta en osaa sen tarkemmin kommentoida, mutta uskoisin, että maksuttomuudesta pidetään valtakunnallisesti kyllä kiinni. Se on asia, mitä uskon jokaisen sivistyneen kaupunginvaltuuston jäsenen kannattavan. En siis loisi pahoja uhkakuvia vaan uskon, että suurin osa kansasta kannattaa kirjastopalveluita.
Millaiset mahdollisuudet itselläsi ja puolueellasi on ajaa kirjastojen asiaa?
Sosiaalidemokraatithan ovat aina olleet työväenpuolue ja nimenomaan sivistyksen puolella. Kaikki lähtee sivistyksestä ja uskon, että SDP on vahvasti kirjastojen puolella. Tietysti kuntavaalit ratkaisevat myös sen, mikä on suunta tuleviin eduskuntavaaleihinkin. Näistä asioistahan päätetään myös valtakunnan tasolla.
Millainen merkitys kirjastolla on omassa elämässäsi?
Todella suuri merkitys, on kulkenut mukana ihan lapsuudesta asti. Lapsuuden lähikirjastot ovat tulleet tutuiksi ja muistan kun seitsemänvuotiaana, ykkösluokkalaisena sain kirjastokortin. Siellä tuli kasvettua nuoreksi. Toinen ajankohta, jolloin kirjasto oli erittäin tärkeä, oli ylioppilaskirjoitusten jälkeinen aika, kun hain yliopistoon ja luin pääsykokeita varten. Itse asiassa monet yli 20 vuotta kestäneet ystävyyssuhteeni ovat syntyneet kirjaston lukusaleissa. Olemme huomanneet lukevamme samoja kirjoja ja siitä lähdetty juttelemaan, ja onpa jopa romanssiakin syntynyt.
Pienen lapsen äitinä Turun pääkirjasto on meidän viikonloppumme tärkeä numero. Kerran olimme katsomassa koiranpentuja ja neljävuotias poikani vain kysyi, koska lähtisimme kirjastoon! Koiran omistajaa ihmetteli, mitä olin joutunut pojalle kommentista maksamaan ja sain sanoa, ettei ole tarvinnut maksaa yhtään mitään, ihan itse oli poika sinne menossa. Kirjasto on kyllä saanut paikkansa siis jo hänenkin sydämessään. Lastenosasto pääkirjastossa on aivan loistava.
Mikä on lempikirjasi tai kuka on lempikirjailijasi?
Suomalaiset naiskirjailijat. Heistä aika laaja skaala, mutta jos täytyy nimetä joku niin Merete Mazzarella. Jos täytyy perustella niin varmaan siksi, että hän on aikaansa seuraava älykkö ja hän osaa kirjoittaa henkilökohtaisesti, mutta myös ajan ilmiöistä.
Kommentit
Lähetä kommentti