perjantai 10. marraskuuta 2017

Viimein Helsingin kirjamessuista....

Kirjamessuista on jo aikaa, mutta viimein taidan saada jonkinlaisen postauksen aikaiseksi. Viikonloppu oli kovinkin paljon tapahtuma- ja työrikas. Pyöreitä päiviä messukeskuksella, tuttujen kanssa toki myös illanistujaisia. Koko viikonloppu alkoi itse asiassa keskiviikkona, kun saavuin Helsinkiin. Illalla suuntasimme kaverini kanssa Helsingin seurakunnan tiloihin Liisankadulle. Vierailimme Kotikirkossa ehtoopalveluksessa (laulamassa 😊). Tämän jälkeen pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjastoon.




Kotikirkon iskonostaasi.





















Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjasto on sijainnut aina Helsingin pappilantalon korttelissa (Liisankatu/Unioninkatu). Kirjasto lienee saanut alkunsa pian Pyhän Kolminaisuuden kirkon valmistumisen jälkeen 1827 ja seurakunnan muotoutuessa. Pyhän Kominaisuuden kirkon yhteyteen muodostui vahva orotodoksinen keskus, jonka tarkoituksena oli alun perin palvella Helsingissä asuvien venäläisten hengellisiä ja osittain sivistyksellisiä tarpeita. Keisarin vuonna 1841 vahvistama hengellisen konsistorin antama asetus velvoitti hankkimaan kirkkojen käyttöön jumalanpalveluksissa käytettävien kirjoejn lisäksi myös Pyhän Synodin määräämää opettavaista kirjallisuutta.



Seurakunnan vilkastuneen toiminnan jatkumona aloittivat toimintansa myös monet venäjänkieliset koulut ja niiden kirjastot. Vuonna 1905 Liisankadulle valmistui ns. pappilantalo. Oletettavasti rakennuksen rahoittajan lahjoitusehtoihin sisältyi vaatimus vakiinnuttaa myös kirjasto samaan osoitteeseen. Kirjasto ja sen toiminta on säilynyt aktiivisena tähän päivään asti myös vuoden 1917 jälkeisissä muuttuneissa olosuhteissa.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjaston kokoelma käsittää yli 11 000 nidettä. Tietokantana kirjastossa on OpenLibrary. Tietokantaan on toistaiseksi luetteoitu vain uusi kokoelma. Kirjasto on avoinna neljänä päivänä viikossa sekä kerran kuussa lauantaina, jolloin kirjaston tiloissa kokooontuu myös kirjallisuuspiiri.

Aineistoa lainataan kuukauden laina-ajalla. Vanhan kokoelman teoksia saa lukusalilainaan. Myös kaukolainoja voi saada.

Kirjaston vanhaa kokoelmaa.

Kirjaston vanhin kokoelma on pääosin venäjänkielistä. Alunperin kokoelman on ollut lähinnä uskonnollista kirjallisuutta, esimerkiksi kristillisitä etiikkaa, dogmatiikkaa, eksegetiikkaa ja pyhien isien kirjoituksia sekä pyhien elämäkertoja, mutta 1930-luvulta lähtien sitä on jatkuvasti täydennetty kulttuurihistoriallisella, yhteiskunnallisella ja jopa poliittisella kirjallisuudella.
Vanhaan kokoelmaan kuuluu kymmenkunta teosta 1700-luvulta. Arvokkaimpiin kokoelman teksiin kuuluu mm. Moskovan PyhänSynodi vuonna 1724 painattama Triodion.

Kirjaston uutta kokoelmaa.

Uusi kokoelman kasvaa jatkusvasti. Teologinen luokka on suurin ja käsittelee ortodoksisen teologian ohella myös muita uskontoja seä yleistä uskontotiedetta ja filosofiaa. Uusi kokoelma on kieleltään suomivoittoinen, mutta myös venäjänkielistä kirjallisuutta pyritään hankkimaan. Lisäksi ruotsinkielinen uskonnollinen kirjallisuus on jonkin verran edustettuna. Myös englanninkielisiä teoksia hankintaan jonkin verran.


Kirjojen lisäksi kirjastosta löytyy lehtikokoelma. Vuodesta 1992 kirjstoon on tilattu kaikki Suomessa ilmestyvät seurakuntalehdet. Kausijulkaisujen joukossa ovat myös kysytyimmät lehdet Ruotsista, Sakasasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista.

Itse kirjamessut alkoivat sitten torstaina. Itsellä oli jonkin moinen aikataulu, mitä kävisin kuuntelemassa työvuorojen ulkopuolella. No, kaikki nyt ei tietenkään voi mennä kuin strömsöössä. Itsellä pienenä kompastus kivenä oli paikallsiliikenne. Vaikka olenkin tottunut kulkemaan Turun seudulla bussilla, niin on se hieman eri sorttista Helsingissä. Koin kantapään kautta mm. sen, että kaikki bussit eivät pysähdy joka pysäkillä. No lyhyestä virsi kaunis, en siis esimerkiksitorstaina aamulla ehtinyt ihan siihen mennessä messukeskukselle kuin olin suunnitellut, mutta ei tuo hirveästi haitannut.












Torstaina kävin ensiksi kuuntelemmassa Magiassa Meri Savosen haastattelua hänen Tonttulapset-sarjastaan ja uusimmasta kirjasta Tonttulapset ja salaisuuksien huvila


Perjantai aamuna ehdi kuuntelemaan hetken "Lasten ja nuorten äänii 100 vuotiaassa Suomessa" -keskustelua, jossa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta mm. vastasi paikalla olleiden lukiolaisten kysymyksiin, jotka käsittelivät mm. ylioppilaskirjoitusten uudistuksiin sekä jatko-opintoihin liittyen pääsykokoeiden tulevaisuuteen.














Lauantaina aamulla kuuntelin keskustelua "Dostojevski - kiistaton ja kiistelty", jossa keskusteltiin niin Dostojevskin kuin muidenkin venäläisten "klassikko"kirjailijoiden teoksista. Lisäksi kuuntelin haastattelua, jossa esiteltiin uutuuskirjaa "Propagandaa Itä-Karjalaan: heimokansan suomalaistajat 1941-1944"

























Vielä ennen työvuoroa piipahdin  Magiassa kuuntelemassa Jaana Kapari-Jattan haastattelua, jossa pulahdettiin taas taikamaailmaan Tylypahkan maisemiin ja muun muassa velhokoilun kirjastoon, jonka opuksista on ilmetynyt uusia painoksi ja piakkoin myös aivan uusi kirja.


























Mutta siis töissähän siellä messuilla oltiin. Pääsääntöisesti olin siis Valamon luostarin messuosastolla, mutta perjantai ja lauantai aamupäivinä kävin myös Lintulan osastolla piipahmassa ja tauottamassa siellä talkoolaisia. Molemmilla osastoilla oli mukava huomata ihmisten kiinnostus niin luostareita  kuin yleisesti ortodoksisuutta kohtaan. Ja kun kirjamessuista on kysymys, niin pakko sanoa, että oli mukava nähdä, että myös kirjoja myytiin. Omaa ammattitaitoa pääsinkin juuri käyttämään siinä, että kirjoihin (niin myytäviin kuin melkein mihin vain muuhunkin kirjoihin) liittyvät kysymykset asiakkailta yleensä ohjattiin minulle, vaikka pääasiallinen työtehtäväni olikin kassanhoito (tosin kaikki muutkin osastolla työssä olleet opettelivat kassan käytön 😀)

Lintulan luostarin osasto.












Valamon luostarin osasto.

Uuttuuskirjoja esillä.

















-Emmi-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti