Harry Potter -ilta 7.2.2019

Suunnittelimme yhdessä Turun pääkirjaston lastenosasto Saagan kanssa Harry Potter -illan. Tapahtumapäivä oli 7.2, sillä se on kansainvälinen Harry Potter päivä, koska kirjasarjan ensimmäinen osa Harry Potter ja Viisasten kivi ilmeistyi 7.2.1997. Tapahtuma on hyvin suosittu ja se kerää valtavasti osallistujia. Myös Suomen muissa kirjastoissa järjestetään vastaavia Harry Potter -iltoja. Tässä alla on kokemuksiamme tapahtumasta, ja siitä mitä pääsimme tekemään ennen tapahtumaa ja sen aikana.  

Iina Niemi

Olin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Weasleyn Welhowitsit-teemaista näyttelyä lastenosaston lasivitriiniin. Suunnittelimme ja askartelimme Mariannen kanssa vitriiniin valtavan määrän erilaisia “tuotepakkauksia” ja tuotteita. Käytimme vitriinin toteutukseen paljon aikaa ja energiaa, vietimme kirjastolla monia kokonaisia päiviä tulostelemassa ja askartelemassa. Nautimme molemmat tämäntyyppisestä puuhailusta todella paljon. Kävimme myös kokoamassa näyttelyn vitriiniin muutamana päivänä ennen tapahtumaa. Tähän saimme mukavasti apua kirjaston omalta väeltä. Olemme molemmat suuria Potter-faneja ja nautimme tilaisuudesta tutustua ja tehdä töitä kirjaston henkilökunnan kanssa.  

Itse tapahtumapäivänä pukeuduin ennustuksen opettajaksi Professori Punurmioksi ja olin vetämässä Pöytähuispaus-pistettä. Huispauksen ideana oli heittää palloa eli “kaatoa” läpi pöydällä seisovien renkaiden vastustajan kuppiin eli “maaliin”. Pisteellä vietin kolme tuntia kannustaen lapsia pelissä, ja vaikka olikin hieman väsyttävää jatkuvalla syötöllä olla täydellä energialla pelissä mukana, nautin siitä kovasti! Yksi kirjaston työntekijöistä tuli päästämään minut pikaiselle tauolle, jonka aikana kävin katsomassa mitä muilla pisteillä tehtiin. Oli mukavaa saada mahdollisuus päästä katsomaan mitä muut olivat saaneet pisteilleen aikaiseksi. Kävin myös lajitteluhattu-teltassa, jossa minut lajilteltiin Luihuiseen. 

Uskon, että tapahtumaan osallistumisesta ja varsinkin tapahtumaa edeltävästä työstä on minulle suuri hyöty kirjastoalalla. Tämä oli arvokas mahdollisuus tuoda työmoraaliani ja panostani kirjaston henkilökunnan tietouteen ja tutustua kirjaston tiloihin ja työtapoihin. Kun menen kirjaston lastenosastolle harjoitteluun huhtikuussa, henkilökunta tuntee jo minut, ja osaan liikkua työtiloissa ja tehdä joitain asioita jo itsenäisesti.  

Johanna Vähätalo 

Ensimmäisessä Harry Potter kokouksessa lupasin valmistaa prototyypin kääpiöpallurapajaan. Valmistin ensimmäisen prototyypin seuraavaan kokoukseen. Se oli muuten hyvä, mutta aivan liian iso. Tein uuden samanlaisen kääpiöpalluran pienempänä. Isompi kääpiöpallura päätyi Harry Potter näyttely vitriiniin. Tein myös somisteeksi jättipikkarit. Olin myös mukana suunnittelemassa sanataidepajaa. Itse tapahtuma päivänä olin kääpiöpallura pisteellä ohjaamassa lapsia. Askartelupaja sujui mielestäni hyvin. Kaikilla oli mielestäni tilaa askarrella ja tarvikkeet riittivät kaikille halukkaille.  Tapahtuman lopuksi oli hirveä sotku lattialla ja tarvittiin imuria.  

Hanna Pääkkönen 

Kirjastolle menin auttelemaan jo klo. 12 tapahtuman järjestelyissä sekä jäin myös tapahtuman jälkeen auttamaan siivoamisessa. Toimin tapahtuman ajan Päivän Profeetta -työpajassa, jossa lapset pääsivät tekemään itse omia uutisia liikkuvin kuvin. Työpajaan osallistujat saivat tehdä kirjaston tableteilla 5 sekuntia kestävät GIF –animaatiot, jotka julkaistiin Saagan Päivän Profeetta –padletsivulla. Työpajat kestivät n. vajaan tunnin ja niitä järjestettiin kolme illan aikana. Pääsin seuraamaan läheltä, kuinka työpajaa tehdään ja mitä kaikkea sen järjestämisessä tulee ottaa huomioon. Myös tapahtuman järjestämisestä opin paljon uutta! Työpajan alussa Terhi piti lyhyen esityksen siitä, kuinka Suomessa säädellään journalismia, mikä oli mielenkiintoinen ja opin itsekin siitä uutta.  Oli hauskaa nähdä, kuinka innoissaan ja luovasti lapset loivat omia uutisiaan. Työpaja oli rauhallisempi muihin pisteisiin verrattuna, mutta paria minuuttia pidempiä taukoja ei työpajojen välillä kuitenkaan kerennyt pitämään. 

Laura Keränen 

Tein jättitikkarit pahvista ja paperista kuumaliiman ja kontaktimuovin avulla ja maalasin ne akryyliväreillä. Piirsin pinssikuviin (muunnellun) Weasleyn Welhowitsit –logon, (muunnellun) Harry Potter –logon, sekä kaikkien tupien tupaeläimet: Korpinkynnen kotkan, Rohkelikon leijonan, Puuskupuhin mäyrän ja Luihuisen käärmeen. Welhowitsien muunnellun logon oli suunnitellut kirjaston työntekijä tapahtuman mainostusta varten, HP-logon muunnellun version suunnittelin itse. Käytin eläimissä niiden oikean värityksen lisäksi pienen määrän tupien omia värejä: Korpinkynnen pinssissä pronssia, Puuskupuhin pinssissä mustaa, Luihuisen pinssissä hopeaa ja Rohkelikon pinssissä kultaa. Metallivärit eivät erotu kuvista kovin selkeästi, ja niiden lisäys kuviin olikin enemmän symbolinen kuin visuaalinen. Eläinten kuvien taustalla käytin myös tupien omia värejä (huomattavasti näkyvämmin kuin tupien toisia värejä): Korpinkynnen sinistä, Puuskupuhin keltaista, Rohkelikon punaista ja Luihuisen vihreää. Tapahtumapäivänä ripustimme jättitikkarit roikkumaan tieto-osastolta lastenosaston ylle ja laitoimme todella paljon karkkeja kulhoihin. Sitten kävin nopeasti vaihtamassa vaatteet ja palasin takaisin. Hieman harmitti, etten ehtinyt yhteiskuvaan. Olin suunnitellut ja tehnyt myös etiketit kaikille meillä tarjolla olleille karkeille. Niissä oli yhdellä puolella karkin Weasleyn Welhowitsit -nimi ja piirretty kuva karkista ja toisella puolella karkin oikea sisältö ja allergiatiedot. Karkit olivat: Pimeän piirto (salmiakkikallo), Nenäverenvuotonougat (karamellipallo), Kuumekola (Sour Bubblegum Bottle), Pyörrytyspastilli (appelsiinisuklaalakurae) ja Rakkausrae (mansikkapallo). Neljä ensimmäistä ovat Harry Potter -universumissa esiintyviä karkkeja, joiden avulla on tarkoitus päästä lintsaamaan tunneilta. Viimeinen on minun oma keksintöni, ja sen vaikutus on samantyylinen kuin lemmenjuomilla. Jaoin karkkeja yhdessä erään kirjaston työntekijän kanssa ja ne maistuivat ihmisille hyvin, mutta niitä jäi kuitenkin todella paljon ylikin. Laskimme, että kojullamme kävi satoja ihmisiä. Tapahtuma toi lisää hyödyllistä käytännön kokemusta tapahtumien suunnittelusta ja projektiosaamisesta. Lisäksi pääsin toteuttamaan luovuuttani ja kädentaitojani. 

Anna Liljeqvist  Osallistuin toista kertaa tapahtuman järjestämiseen. Tapahtuma oli pidempi sekä suurempi kuin edellisenä vuonna. Tehtävääkin oli enemmän. Ennen tapahtumaa autoin valmistelemaan askartelupistettä.  Kävin kirjastolla kolme kertaa leikkaamassa tarvittuja ympyröitä ja pahvin paloja. Tein myös pieniä viirijonoja.  Aikaa käytin yhteensä noin 7-8 tuntia. Tämän lisäksi osallistuin melkein kaikkiin kokouksiin, mahdollisuuksien puitteissa.  Tapahtumaan oli pukeutunut Korpinkynnen johtajatytöksi. Askartelutarvikkeiden valmistelun lisäksi suunnittelin pukukilpailua, miten se toteutetaan ja kuinka monta osallistujaa olisi sopiva määrä. Näimme pukukilpailuryhmän kanssa kerran kasvotusten ja puhuimme käytännön järjestelyistä. Pääasiallisesti suunnittelimme kilpailun kulun ja järjestelyt sähköpostin välityksellä. Keskustelimme pukukilpailusta hyvin usein, kun mietimme miten kilpailu sujuisi tapahtumapäivänä kaikista helpoiten. Tuntui joskus, että tehtävää ja pohdittavaa oli paljon enemmän kuin ensin ajattelin. Tapahtumassa olin tuomaroimassa pukukilpailua ja ottamassa osallistumisia vastaan. Osallistujilla oli tapahtuman ensimmäinen tunti aikaa osallistua kilpailuun, mutta pidensimme aikaa, kun osallistujia ei ollut paljoa. Kilpailuun osallistuminen vaati paikallaoloa lähes koko tapahtuman ajan. Halusimme osallistaa muita asiakkaita ja osallistujien vanhempia pyytämällä 10 finalistia studioon ja opastamalla heidät lavalle. Olimme valinneet kaksi voittajaa ja julistimme ne kaikkien edessä. Aluksi tarkoitus oli, että voittajat olisivat olleet kahdesta ikäryhmästä, mutta lopullinen osallistujamäärä oli sen verran vähäinen, että yhdistimme kategoriat.  Pukukilpailun järjestäminen oli aika mukavaa puuhaa, mutta hyvin stressaavaa, sillä meillä oli niin suuri vastuu yksinämme. Onneksi kaikki meni hyvin emmekä törmänneet ongelmiin. Vähän harmitti, kun ei ehtinyt nähdä muita tapahtuman pisteitä valmiina ja toiminnassa, koska olimme koko ajan studiossa. Ihan lopuksi ehdin käydä askartelemassa itselleni kääpiöpalluran.  

Elina Urjanheimo 

Ennen varsinaista tapahtumaa kävin auttamassa kääpiöpuhpalluroiden valmistelussa. Kääpiöpuhpalluroita askarreltiin tapahtumapäivänä, ja niitä varten tuli leikata pahvista renkaita sekä puhpalluroiden päitä. Lisäksi suunnittelin tapahtumaan Harry Potter aiheisen tietovisan. Tietovisassa teemana oli tapahtuman mukaisesti Weasleyn welhowitsit. Tietovisan suunnittelu ei ollut niin helppoa kuin olin aluksi luullut, sillä oli vaikea keksiä kysymyksiä, jotka eivät olisi liian vaikeita tai helppoja. Tietovisaa varten tein tiedonhakua Harry Potter maailmasta ja erityisesti Weasleyn welhowitseistä, jotta kysymyksien vaikeusaste olisi sopiva. Tietovisan suunnittelu oli haasteista huolimatta kuitenkin todella mielenkiintoista. 

Osallistuin myös pukukilpailun suunnitteluun yhdessä Millan (kirjastontyöntekijä), Amandan, Lotan ja Annan kanssa. Pukukilpailun suunnitteleminen oli yllättävän haastavaa, sillä todella monia asioita tuli ottaa huomioon. Keskustelimme pukukilpailun toteutuksesta pääasiassa sähköpostin välityksellä. Tapahtuma opetti minulle paljon ja sain näkemystä siitä, mitä tapahtuman järjestäminen kirjastossa vaatii, ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon aina turvallisuudesta alkaen. Uskon, että tästä kokemuksesta on minulle valtavasti hyötyä tulevana kirjastoalan ammattilaisena, sillä erilaiset kirjastojen järjestämät tapahtumat ovat viime vuosina lisääntyneet valtavasti. 

Sini Laakkonen 

Olin mukana Sanataidepajan suunnittelussa, jossa siis piti keksiä itse Welhowitsi-tuote tai vaihtoehtoisesti loitsu taikasauvalle/kujesauvalle. Teimme sanalistat, joissa toisessa oli loitsuja ja toisessa adjektiiveja, siltä varalta, jos lapset eivät keksisi mitään tai haluaisivat ideoita. Lisäksi kävin leikkaamassa tarvittavia pahvirinkuloita kääpiöpalluroita varten. Olin myös mukana jokaisessa suunnittelukokouksessa. Pukeuduin tapahtumaan Puuskupuhin oppilaaksi (Susan Bones).  

Itse tapahtumassa olin myös Sanataidepajassa. Minun lisäkseni pajassa oli myös yksi kirjaston työntekijöistä. Se meni ihan hyvin, asiakkaita tuli mukavasti ideoimaan erilaisia tuotteita. Lapset saivat siis piirtää ja kirjoittaa sellaiselle alustalle, jonka olimme etsineet ja kopioineet paperille.  Ohjeistimme ja kerroimme mitä pisteessä kuuluu tehdä. Asiakaspalvelu oli oleellisessa asemassa, sillä jotkut tulivat myös kysymään missä esim. karttoja tai tietovisapapereita on yms. Ehdin välillä kiertelemään myös ympäriinsä ja katselemaan muita pisteitä. Ihan mielenkiintoinen kokemus oli, mutta todella raskasta varsinkin viimeinen tunti, koska piti lähes koko ajan olla valppaana ja ohjeistamassa. Onneksi ei tapahtunut mitään kauheaa, kuten tulipaloa tms. vaan kaikki meni oikeastaan suunnitelmien mukaan. Tapahtuman loputtua autoin vielä loppusiivouksessa hieman. Tapahtuma siis kesti klo 16-19, mutta paikalle saavuin jo klo 14. (Eli yhteensä 5 tuntia.)  

Hyödyin tästä tapahtumasta siten, että tulevaisuudessa, jos olen mukana tapahtuman järjestämisessä, tiedän että on aloitettava tarpeeksi ajoissa ja että deadlinet ovat hyviä. Tiedän myös, että kannattaa rauhoittua ennen tapahtumaa, jotta jaksaa sitten sen ajan täysillä.  

Marianne Saarenpää 

Ennen varsinaista tapahtumapäivää osallistuin Weasleyn Welhowitsit –aiheisen näyttelyn suunnitteluun ja valmistamiseen lastenosaston suureen näyttelyvitriiniin yhdessä Iinan kanssa. Näyttelyä varten askartelimme erilaisia tuotepakkauksia, sekä netistä tulostettujen että itse tehtyjen kuvien avulla. Valmistin näyttelyyn myös kannettavan rämeen, askartelumassa-alruunoita, puhpalluravalot, lemmenjuomapulloja, sääpulloja ja muita weasleymäisiä tuotteita, ja näiden kaikkien askartelujen parissa vierähti kirjastolla ja kotona useita päiviä. Oli mukavaa päästä tämän projektin myötä tutustumaan niin Saagan tiloihin kuin henkilökuntaankin ja pidin kovasti siitä, että sain osallistua vitriinin somistamiseen ja ideoida erilaisia koristeita sekä itsenäisesti että yhdessä kirjaston työntekijöiden kanssa.  

Varsinaisena tapahtumapäivänä olin Luna Lovegoodiksi pukeutuneena toisena ohjaajana kujesauva-työpisteellä, missä lapset saivat askarrella itselleen oman taika- tai kujesauvan ja koristella sen haluamallaan tavalla. Työpisteemme onnistui mielestäni erinomaisesti, kävijöitä oli juuri sopivasti niin että aikaa riitti lasten opastamiseen ja myös heidän kanssaan keskustelemiseen, ja yksinkertaiselta vaikuttanut askartelutehtäväkin innosti lapsia (ja aikuisia) yllättävän paljon.  Tämä oli todella mukava kokemus ja oli erittäin kiinnostavaa saada tutustua kirjastossa järjestettävän tapahtuman toteuttamiseen.  

Alexander Firsov 

Pukeuduin rohkelikon oppilaaksi ja huispauskapteeniksi Astrix Alixan:ksi tapahtuman ajaksi. 

Tehtävänäni oli toimia tupalajittelijana. Toiminta-alueeni sijaitsi väliaikaisessa teltassa, joka oli Harry Potter teemainen lentävine kynttilöineen ja keskellä telttaa oli lajittelutuoli ja lajitteluhattu. Harry Potter-fanit tulivat jonossa yksi kerrallaan tuolille ja lajittelin heidät ryhmiin eri tupiinsa ja minä kysyin kysymyksiä, kuten ensiksi nimen ja esim. “unelma-ammatti isona?” tai “Mikä on suosikki kouluaineesi?”. Eri vastausten perusteella ja heidän luonteensa mukaan lajittelin heidät tupiin, mutta jos heille tupa olikin epämieluinen, annan heille valinnan toivoa sen tuvan, mitä he itse haluavat. Mukanani oli kirjaston työntekijä, joka oli apunani tupalajittelussa. Lajitteleminen ja jatkuva sosialisoiminen noin kolmen tunnin ajan oli kovaa ja jouduin nojaamaan polville jatkuvasti tupalajittelussa, niin seuraavana päivänä lihakseni olivat kipeänä.  

En oli kirjastoalan opiskelija, mutta kiinnostuksesta tulin mukaan projektiin.  

Lotta Autio 

Tämä oli toinen kerta, kun olin mukana järjestämässä Harry Potter –tapahtumaa. Tapahtumasta järjestettiin tänä vuonna paljon isompi, kuin edellisenä vuonna ja en malttanut olla taas osallistumatta! 

Ennen tapahtumaa osallistuin melkein kaikkiin kokouksiin, silloin kun työt eivät olleet esteenä. Kävin myös muutaman kerran askartelemassa kirjastolla kääpiöpalluroita sekä tuotteita vitriiniin tulevaan näyttelyyn. Suunnittelin ja keksin tapahtumaan Dobby kotitontun seinän, johon sai luovuttaa sukkansa ja näin pelastaa kotitontun. En kuitenkaan ole mielestäni tarpeeksi luova ihminen, joten toteutuksessa annoin kaikki valtuudet mahtavalle työtoverille, joka on älyttömän lahjakas maalailemaan ja piirtämään.  

Itse tapahtumaan pukeuduin Puuskupuhin valvojaoppilaaksi ja tehtävänäni oli olla lastenosaston somevastaava. Eli tehtävänäni oli päivittää Saagan Instagramia ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana. Tämä mahdollisti sen, että näin suurimman osan tapahtuman pisteistä ja esiintymisistä, mikä oli todella kiva. Haastavuutta kuvaamiseen toi se, että ilman kirjallisia lupia ihmiset eivät saaneet olla tunnistettavissa kuvista. Suurin osa kuvistani ja videoistani toivottiin lisättävän Instagramin tarinoihin, jotta ne saavuttavat suuremman yleisön, nämä eivät ole enää muille nähtävillä. Saagan Instagramista löytyy kuitenkin muutama kuva. Tapahtuman jälkeen jäin vielä siivoilemaan ainakin puoleksi tunniksi, joten itse tapahtumapäivänä työtunteja tuli n. 6h. 

Opin tapahtumasta taas paljon uutta ja osoitin aktiivisuuttani kirjastolla, mikä on aina hyvä. Tein jonkin verran sijaisuuksia kirjastolle ennen tapahtumaa, ja pääsin siinä työn ohessa seuraamaan, kuinka suuri homma tämän kokoisen tapahtuman järjestämisessä on varsinkin henkilöillä ketkä ovat vastuussa tästä. Ensi vuonna taidan kuitenkin vihdoin jättää järjestämisen muille ja tulen vierailemaan kerrankin ihan asiakkaana (toivottavasti vanhempaa yleisöä muistetaan ensi vuonnakin!). 

Niina Väätäinen 

Olin ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä Harry Potter tapahtumaa. Ennen tapahtumaa osallistuin kokouksiin ja kävin muutaman kerran kirjastolla leikkelemässä pahveja kääpiöpallurapistettä varten. Tapahtuman aikana olin Johannan ja yhden kirjaston työntekijän kanssa kääpiöpallurapisteellä, joka sijaitsi nuorten osastolla. Askartelu pisteellä sujui hyvin ja tarvikkeita oli tarpeeksi. Kaikki halukkaat ehtivät tehdä itselleen kääpiöpallurat. 

   Pisteellä oli koko tapahtuman ajan melko ruuhkaista, enkä ehtinyt poistua pisteeltä kertaakaan. Lapsia piti myös olla ohjaamassa koko ajan, mutta onneksi osalla oli vanhemmat mukana ja tällöin vanhemmat useimmiten auttoivat itse lapsiaan, jos tuli vaikeuksia. Pisteellä piti kuitenkin olla koko ajan valppaana. Pukeuduin tapahtuman ajaksi Korpinkynnen oppilaaksi (Isobel MacDougal). Tapahtumassa sain lisää kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja tapahtuman järjestämisestä.

Terveisin: Iina Niemi, Johanna Vähätalo, Hanna Pääkkönen, Sini Laakkonen, Elina Urjanheimo, Anna Liljeqvist, Alexander Firsov, Laura Keränen, Niina Väätäinen, Lotta Autio ja Marianne Saarenpää PKITIS17 & PLIITS18kiti