Bobcatsss 2019
22.-24.1.2019, Osijek, Kroatia
Osallistuimme 27:een vuosittaiseen Bobcatsss symposiumiin tammikuun lopulla Kroatiassa. Tapahtumapaikkana oli Osijekin yliopiston kuntatekniikan tilat (Faculty of Civil Engineering). Osijek on suunnilleen Porin kokoinen kaupunki neljän tunnin bussimatkan päässä Zagrebista itään. Bobcatsss on vuotuinen kirjasto- ja informaatioalan opiskelijoiden järjestämä kansainvälinen symposiumi, jossa esitellään tehtyjä tutkimuksia ja muita havaintoja sekä pohditaan tulevaisuuden virtauksia. Nimi Bobcatsss juontaa juurensa ensimmäisen konferenssin järjestämiseen osallistuneiden yliopistokaupunkien nimistä: Budapest, Oslo, Barcelona, Kööpenhamina, Amsterdam, Tampere, Stuttgart, Szombathely, Sheffield. Vuonna 2017 Bobcatsss järjestettiinkin Tampereella.
Teemana symposiumissa tänä vuonna oli “Information and technology transforming lives” ja kuten teemastakin jo voi päätellä esitysten laatu oli varsin tieteellinen. Puhujia oli saapunut kyllä hyvin kiinnostavista maista kuten Japanista, Kiinasta, Ruotsista ja Italiasta. Myös esitysten aiheet vaikuttivat hyvin kiinnostavilta, mutta moni ammatillisesti mielenkiintoinen esitys lässähti kielimuuriin ja esitystapaan, joko siihen, ettei kuulijoilla ollut tarpeellista sanavarastoa tai puhuja olisi kaivannut tulkkia. Etenkin japanilaiset olivat tehneet kiinnostavia tutkimuksia esimerkiksi teineistä japanilaisissa kirjastoissa, mutta esityksestä ei kielimuurin takia jäänyt juuri mitään käteen ja kynnys lisäkysymysten esittämiseen oli korkea, kun ei harmillisesti voinut olla täysin varma, että kysyjä ja vastaaja ymmärtävät toisiaan. Osa luennoitsijoiden power pointeista oli myös liian täyteen ahdettuja, esityksen seuraajille on haastavaa kuunnella ja yrittää lukea samanaikaisesti! Aiheina esityksissä oli muiden muassa big data, digitaidot ja niiden opettaminen, valeuutiset, kirjastot julkisina tiloina ja näiden tilojen käyttö sekä kulttuurin näkyvyys verkkopalveluissa.
(Tämä esitys otsikolla “New industrial revolution and emerging technologies: Is there a roadmap to the future?” palkittiin parhaana luentona.)
Osallistujamaista Suomi oli hyvin edustettuna, sillä meidän lisäksemme oli saapunut myös informaatiotutkimuksen opiskelijoita Tampereelta sekä kirjastoalan monimuoto-opiskelijoita Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Ikävä kyllä emme muiden suomalaisopiskelijoiden kanssa ehtineet kovin montaa sanaa vaihtaa, vaikka heihin törmäsimmekin muun muassa tiistai-iltana sosiaalisen ohjelman osana järjestetyssä pubivisassa. (Joukkueemme muuten tuli visassa toiseksi, häviten niukasti Seinäjoen porukalle. Suomi siis tässäkin tapahtumassa hyvin edustettuna!)
Symposiumissa järjestettiin myös eriaiheisia työpajoja sekä opiskelijoiden posterien esittelytilaisuus. Osallistujat saivat äänestää kaikista näistä mieleisensä ja viimeisenä päivänä torstaina parhaat palkittiin. Työpajoihin emme tänä vuonna osallistuneet, mutta luennoitsijoista ja postereista palkittiin ne, jotka kuvittelimmekin. Viimeisenä päivänä esittäytyivät myös ensi vuoden järjestäjät Pariisista, kun Bobcatsss-tapahtuman lippu perinteisesti siirrettiin seuraavan vuoden järjestäjille. Opiskelijat ovat aloittaneet ensi vuoden tapahtuman promoamisen aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Heitä voi seurata Instagramissa: bobcatsss2020. Ja ensi vuoden teemana on muuten hyvin ajankohtainen medialukutaito, disinformaatio ja valeuutiset.
(Tove Janssonin ihastuttava “Kesäkirja” on käännetty myös kroatiaksi.)
(Osijekin yliopiston kirjaston puolella näytti perinteisemmältä kirjastolta - yleisen kirjaston puolella oli villit, melkeinpä neonväreissä koreilleet seinät!)
Vierailimme myös sekä Osijekissa että Zagrebissa kaupunkien pääkirjastoissa omasta mielenkiinnostamme. Molemmat kirjastot olivat varsin pieniä verrattaessa suomalaisiin pääkirjastoihin ja osa materiaalista vanhaa. Löysimme mm. Suomi-matkailuoppaan 90-luvulta! Sen lisäksi bongasimme muitakin suomalaisia kirjoja. Ne löytyivät helposti, sillä kaunokirjallisuuden osastolla teokset oli luokiteltu alueittain ja maittain. Osijekin kirjaston erikoisuus oli siinä, että samassa rakennuksessa toimivat sekä kaupunginkirjasto että yliopiston kirjasto. Lisäksi kirjastossa oli kroatian lisäksi saksankielistä kirjallisuutta erillisessä huoneessa toimivassa itävaltalaisessa kirjastossa sekä albaniankielisen kirjaston nimellä toimiva pieni hylly. Zagrebissa taas saimme pienen esittelyn tiloista, joissa kirjasto järjestää erilaisia tapahtumia.
Kotiinpaluumme hieman viivästyi lumisateiden aiheuttaessa myöhästymisiä Münchenissä, jossa meidän oli tarkoitus vaihtaa lennolta toiselle. Asiat kuitenkin järjestyivät ja vaikka olimme kotona noin 12 tuntia alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin, oli reissu hauska ja antoi jälleen uusia näkökulmia siihen, mitä kaikkea kirjastokentällä ja alan opetuksessa tapahtuu.
Aino-Stina Nieminen PKITIS16, Jenni Ahvenainen PKITIS17. Henni Laihia PLIITS18kiti
Osallistuimme 27:een vuosittaiseen Bobcatsss symposiumiin tammikuun lopulla Kroatiassa. Tapahtumapaikkana oli Osijekin yliopiston kuntatekniikan tilat (Faculty of Civil Engineering). Osijek on suunnilleen Porin kokoinen kaupunki neljän tunnin bussimatkan päässä Zagrebista itään. Bobcatsss on vuotuinen kirjasto- ja informaatioalan opiskelijoiden järjestämä kansainvälinen symposiumi, jossa esitellään tehtyjä tutkimuksia ja muita havaintoja sekä pohditaan tulevaisuuden virtauksia. Nimi Bobcatsss juontaa juurensa ensimmäisen konferenssin järjestämiseen osallistuneiden yliopistokaupunkien nimistä: Budapest, Oslo, Barcelona, Kööpenhamina, Amsterdam, Tampere, Stuttgart, Szombathely, Sheffield. Vuonna 2017 Bobcatsss järjestettiinkin Tampereella.
Teemana symposiumissa tänä vuonna oli “Information and technology transforming lives” ja kuten teemastakin jo voi päätellä esitysten laatu oli varsin tieteellinen. Puhujia oli saapunut kyllä hyvin kiinnostavista maista kuten Japanista, Kiinasta, Ruotsista ja Italiasta. Myös esitysten aiheet vaikuttivat hyvin kiinnostavilta, mutta moni ammatillisesti mielenkiintoinen esitys lässähti kielimuuriin ja esitystapaan, joko siihen, ettei kuulijoilla ollut tarpeellista sanavarastoa tai puhuja olisi kaivannut tulkkia. Etenkin japanilaiset olivat tehneet kiinnostavia tutkimuksia esimerkiksi teineistä japanilaisissa kirjastoissa, mutta esityksestä ei kielimuurin takia jäänyt juuri mitään käteen ja kynnys lisäkysymysten esittämiseen oli korkea, kun ei harmillisesti voinut olla täysin varma, että kysyjä ja vastaaja ymmärtävät toisiaan. Osa luennoitsijoiden power pointeista oli myös liian täyteen ahdettuja, esityksen seuraajille on haastavaa kuunnella ja yrittää lukea samanaikaisesti! Aiheina esityksissä oli muiden muassa big data, digitaidot ja niiden opettaminen, valeuutiset, kirjastot julkisina tiloina ja näiden tilojen käyttö sekä kulttuurin näkyvyys verkkopalveluissa.
(Tämä esitys otsikolla “New industrial revolution and emerging technologies: Is there a roadmap to the future?” palkittiin parhaana luentona.)
Osallistujamaista Suomi oli hyvin edustettuna, sillä meidän lisäksemme oli saapunut myös informaatiotutkimuksen opiskelijoita Tampereelta sekä kirjastoalan monimuoto-opiskelijoita Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Ikävä kyllä emme muiden suomalaisopiskelijoiden kanssa ehtineet kovin montaa sanaa vaihtaa, vaikka heihin törmäsimmekin muun muassa tiistai-iltana sosiaalisen ohjelman osana järjestetyssä pubivisassa. (Joukkueemme muuten tuli visassa toiseksi, häviten niukasti Seinäjoen porukalle. Suomi siis tässäkin tapahtumassa hyvin edustettuna!)
Symposiumissa järjestettiin myös eriaiheisia työpajoja sekä opiskelijoiden posterien esittelytilaisuus. Osallistujat saivat äänestää kaikista näistä mieleisensä ja viimeisenä päivänä torstaina parhaat palkittiin. Työpajoihin emme tänä vuonna osallistuneet, mutta luennoitsijoista ja postereista palkittiin ne, jotka kuvittelimmekin. Viimeisenä päivänä esittäytyivät myös ensi vuoden järjestäjät Pariisista, kun Bobcatsss-tapahtuman lippu perinteisesti siirrettiin seuraavan vuoden järjestäjille. Opiskelijat ovat aloittaneet ensi vuoden tapahtuman promoamisen aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Heitä voi seurata Instagramissa: bobcatsss2020. Ja ensi vuoden teemana on muuten hyvin ajankohtainen medialukutaito, disinformaatio ja valeuutiset.
(Tove Janssonin ihastuttava “Kesäkirja” on käännetty myös kroatiaksi.)
(Osijekin yliopiston kirjaston puolella näytti perinteisemmältä kirjastolta - yleisen kirjaston puolella oli villit, melkeinpä neonväreissä koreilleet seinät!)
Vierailimme myös sekä Osijekissa että Zagrebissa kaupunkien pääkirjastoissa omasta mielenkiinnostamme. Molemmat kirjastot olivat varsin pieniä verrattaessa suomalaisiin pääkirjastoihin ja osa materiaalista vanhaa. Löysimme mm. Suomi-matkailuoppaan 90-luvulta! Sen lisäksi bongasimme muitakin suomalaisia kirjoja. Ne löytyivät helposti, sillä kaunokirjallisuuden osastolla teokset oli luokiteltu alueittain ja maittain. Osijekin kirjaston erikoisuus oli siinä, että samassa rakennuksessa toimivat sekä kaupunginkirjasto että yliopiston kirjasto. Lisäksi kirjastossa oli kroatian lisäksi saksankielistä kirjallisuutta erillisessä huoneessa toimivassa itävaltalaisessa kirjastossa sekä albaniankielisen kirjaston nimellä toimiva pieni hylly. Zagrebissa taas saimme pienen esittelyn tiloista, joissa kirjasto järjestää erilaisia tapahtumia.
Kotiinpaluumme hieman viivästyi lumisateiden aiheuttaessa myöhästymisiä Münchenissä, jossa meidän oli tarkoitus vaihtaa lennolta toiselle. Asiat kuitenkin järjestyivät ja vaikka olimme kotona noin 12 tuntia alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin, oli reissu hauska ja antoi jälleen uusia näkökulmia siihen, mitä kaikkea kirjastokentällä ja alan opetuksessa tapahtuu.
Aino-Stina Nieminen PKITIS16, Jenni Ahvenainen PKITIS17. Henni Laihia PLIITS18kiti
Kommentit
Lähetä kommentti