Avustajana Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 19.-20.10.2017

Kun Turun AMK:n kautta avautui mahdollisuus kurkistaa ison kirjastotapahtuman esiripun taakse, niin olihan siihen tartuttava. Kirjastojohtajien neuvottelupäiville (KINE) osallistuu kirjastonjohtajia ja esimiesasemassa olevia kirjastoammattilaisia ympäri Suomen. Tapahtuman fokus olikin vahvasti johtajuuden haasteissa ja kirjastoalan tulevaisuudennäkymissä. KINE järjestettiin tänä vuonna Turun linnan tiloissa, joten tapahtumapaikka ei paljoa varsinais-suomalaisemmaksi voi muuttua. Tai voisi, jos pitopaikkana olisi föri ja Markku Heikkilä lukisi ääneen Uutissi Turust aina lautan irtautuessa laiturista? 

Puitteiltaan massiiviseen tapahtumaan olisi ollut mielenkiintoista päästä tutustumaan jo kehittelyvaiheessa. Avustajan ensimmäinen rooli oli osallistua viimeiseen palaveriin ennen itse tapahtumaa. Tällöin käytiin läpi käytännön järjestelyt ja avustajien tehtävät yhdessä kirjaston KINE-tiimin ja Turun Linnan edustajan kanssa. Lisäksi askarreltiin valmiiksi vierailijoiden lahjakassit ja nimikyltit. Avustajien työtehtävät käsittivät lahjakassien ja nimikylttien jakamisen lisäksi: osallistujalistan täyttämisen, illallis-lipukkeiden jakamisen ja yleisen opastuksen. Eli siis hyvin perinteistä tapahtumien avustajatoimintaa.

”Onko tulevaisuuden johtaja robotti? Osaamisen johtaminen ja digitaalisuus kirjastossa.”

Itse tapahtumassa työ painottui vahvasti ensimmäiselle päivälle. Tällöin valmistelimme infopisteen ja jaoimme suurimman osan vieraille tarkoitetusta materiaalista. Tästä johtuen aikaa vierasluennoitsijoiden kuulemiseen oli hyvin rajallisesti. Yleisen kiireen johdosta jäi kuulematta kiinnostusta herättänyt Marjukka Peltosen luento: ”Lisätyn todellisuuden käyttö kirjastopedagogiikassa”. Aamupäivästä ehdin sen verran irtautumaan, että näin osan Maija-Riitta Ollilan puheesta ”Ihminen ja robotti, onnelliset yhdessä?”. Ollilan aihe ja persoona vaikuttivat mielenkiintoisilta, mutta valitettavasti viimeisen neljänneksen näkemisestä ei saanut täyttä hyötyä irti. Myöhemmin iltapäivällä ehdin kuitenkin näkemään Markku Wileniuksen puheen ”Tulevaisuuden ihminen ja kuudes aalto”. Oli mukava huomata, että yritysmaailman ajatuspajoissa pyörii ihmisiä, joilla on kriittinen näkemys jatkuvan kasvun filosofialle ja toimivat selkeästi tämän planeetan rajallisten resurssien ehdoilla. Organisaatiotasolla hän painotti kolmea asiaa: 1. luovuuden hyödyntäminen, 2. uuden oppiminen ja 3. ympäristöön vaikuttaminen. 

Toinen päivä oli työtehtävien osalta paljon rauhallisempi ja aikataulu oli myös kevyt ohjelmiston määrän suhteen. Infotiski ei enää aamupäivän jälkeen kaivannut täyttä miehitystä, joten oli hyvä tilaisuus nähdä Alf Rehnin stand up -komiikon ja herätyssaarnaajan elementtejä sekoittanut esitelmä. Puheen teemat pyörivät johtajuuden paradoksissa ja liiassa digitalisaatio-uskovaisuudessa. Johtajuudessa hän painotti johdonmukaisuutta. Joka viikko viimeisimmän johtamistrendin omaksunut ihmishyrrä voi saada alaiset sekoamaan, vaikka olisi luonteeltaan kuinka mukava. Digitalisaatiosta päätösvallassa olevat eivät osaa välttämättä kertoa sen hyödyistä kuin ympäripyöreitä fraaseja ilman minkäänlaista käytännön kokemusta tai sovellusta. Rehnin oma ote voi olla aika jyräävä ja pinnallinenkin, mutta viihdyttävä ukko kaikesta huolimatta. 

Oliko tapahtumaan osallistumisesta hyötyä? Ehdottomasti. Vaikka aika ja vastuu tiimissä oli rajallinen, tarjosi keikka mainion ikkunan ison tapahtuman kulisseissa toimimiseen. Aika monta mietittyä pientä yksityiskohtaa tarvitaan onnistuneen tapahtuman luomiseen. Lisäksi pääsi sivusta seuraamaan tapahtumaa johon ei muuten olisi ollut mitään mahdollisuuksia osallistua.

PS. Ruoka oli myös hyvää. Joku vain unohti laittaa kermaperunat tuntia aikaisemmin hautumaan. 

Antti K.