Digipelaaminen ja mediankäyttö
Vanhan Raatihuoneen Salissa järjestettiin tiistaina 24.1.2017 aamupäivän mittainen ajankohtainen koulutus lasten ja nuorten digipelaamisesta ja mediankäytöstä. Koulutuksen pitäjät olivat kovia alan ammattilaisia: MLL:n mediakasvattaja, nettipoliisi sekä ehkäisevän päihdetyön suunnittelija. Päivän aikana puhuttiin digipelaamisesta ja mediankäytöstä yleisesti, pelien hyödyistä, haitoista ja riskeistä. Nettipoliisille sai esittää kysymyksiä ja hän kertoi muutamasta kohtaamastaan tapauksesta. Hän vinkkasi myös esimerkiksi Help.some-appista. Lisäksi ehkäisevän päihdetyön suunnittelija kertoi, miten digipelihaittoja hoidetaan ja ennaltaehkäistään Turussa ja minne ihmisiä voi tarvittaessa ohjata.
Aamupäivän aikana todettiin yhteistuumin, että digipelaaminen ja mediankäyttö ovat suurimmaksi osaksi positiivisia asioita. Ruutuaika on jo aikansa elänyt sana, ja sen sijaan että kytätään ruudun äärellä vietetyn ajan määrää, olisi tärkeämpää kiinnittää huomio siihen, mitä sen äärellä tehdään. Kohtuullinen pelaaminen ei haittaa elämää, vaan on ainoastaan osa sitä. Haittaa pelaamisesta on silloin, kun ei enää pysty huolehtimaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan, kuten nukkumisesta, syömisestä, koulussa käynnistä ja harrastuksista.
Pelaamisella on paljon positiivisia vaikutuksia, kuten:
Pelikasvatus ei ole rakettitiedettä, eikä vaadi valtavaa asiantuntemusta, vaikka joskus siltä voi tuntuakin. Pelikasvatukseen sopii maalasijärki ja tavalliset rajat, tärkeää on seurata lapsia ja nuoria, olla oikeasti kiinnostunut heidän tekemisistään, kysellä ja muistaa myös kuunnella.
Pelikasvattajan käsikirja on ilmainen opus pelaamisesta, suosittelen!
- päätöksentekokyky, koordinaatio- ja hahmotuskyky, reaktionopeus, ongelmanratkaisutaito ja kielitaito kehittyvät
- pelit antavat haasteita ja onnistumisen kokemuksia
- kasvattaa pettymyksen sietokykyä
- identiteettiä voi testata turvallisesti
- sosiaalisuus, vuorovaikutus, uudet kaverit, ryhmätyö, vastuunkantaminen
Pelikasvatus ei ole rakettitiedettä, eikä vaadi valtavaa asiantuntemusta, vaikka joskus siltä voi tuntuakin. Pelikasvatukseen sopii maalasijärki ja tavalliset rajat, tärkeää on seurata lapsia ja nuoria, olla oikeasti kiinnostunut heidän tekemisistään, kysellä ja muistaa myös kuunnella.
Pelikasvattajan käsikirja on ilmainen opus pelaamisesta, suosittelen!
Miltä kuulostaisi? Kuva Pelikasvattajan käsikirjasta. |
Mitä kirjasto voisi tehdä?
- pitää mediakasvatusta lapsille ja nuorille
- tarjota pelikonsoleita/pelihuoneita/peliseuraa
- ohjata ikätasoisten pelin pariin
- tarjota vaihtoehtoista toimintaa pelaamiselle
- tarjota tietoa, tukea ja rohkaisua vanhemmille
- unohtaa ennakkoluulot, pitää silmät auki ja korvat höröllä
- olla kiinnostunut, kysellä ja ottaa selvää, keskustella pelaavien lasten ja nuorten kanssa
Tässä paikkoja Turussa, mihin pelihaitoista kärsivän voi ohjata
- kasvatus- ja perheneuvola (erityisesti alle 12-vuotiaiden vanhemmat)
- Linkki (10–18-vuotiaiden vanhemmat)
- Vamos (12–24-vuotiaat)
- Raide ry (12–18-vuotiaat)
- Turun nuorisoasema (16–24-vuotiaat)
Koulutuksen esiintyjät tuntuivat todella tietävän, mistä puhuvat. Koulutus oli tarpeellinen ja antoi vinkkejä tulevaisuutta varten. Suosittelen kyllä vastaavaa koulusta etenkin kaikille niille, jotka haluavat työskennellä lasten ja nuorten kanssa.
Kauniit näkymät koulutustilan ikkunasta. |
Heidi L.
NKITIS14
Kommentit
Lähetä kommentti